Pahuus on/ OFF

Jämsänkoskella sijaitsi lapsuudessani kaiketi ainut kunnallinen elokuvateatteri Kino Otava. Kunta omistajana merkitsi sitä, että kouluissa tarjottiin elokuvakasvatusta ja katselimme lähes kuukausittain yhden elokuvan. Muistan kuinka ensimmäinen elokuva oli neuvostoliittolais-japanilainen elokuva Dersu Uzala. Elokuva ei oikein istunut omaan maailmaani ja olin onnellinen, kun seuraava elokuva olisi Halloween -  naamioiden yö. Tuosta elokuvasta näin julisteen ja ajattelin, että kyseessä olisi vilpitön nuorisoelokuva. Odottavien mielin istuin keskellä elokuvateatteria. Kotonani oli vain mustavalkoinen televisio, eikä värillisiä elokuvia vielä montakaan nähtynä. Elokuva oli kuitenkin aivan muuta kuin luomani mielikuva. Vuosikymmeniä jälkikäteen ihmettelen yhä, miksi silloinen opettajani valitsi katsottavaksi sellaisen mielipuolisen kauhuelokuvan. Todella järkyttyneenä poistuin elokuvista ja runsas kolmen kilometrin kotimatka pimeää tietä ja metsän poikki oli kammottava, sillä Paha tuntui vaanivan jokaisen puun ja kulman takana.
Helposti luulisi, että elokuvien katsomisen loppuisi siihen, mutta tulos oli aivan päinvastainen. Lapsen mieleni oli järkkynyt ja koukutuin kerrasta. Pahan olemus jäi epäselväksi ja aloin etsiä sitä uusista kauhuelokuvista. Valitettavasti en osannut ymmärtää mihin se johtaisi. Paha ei koskaan saanut minua valtaansa, mutta sen lonkerot kietoutuivat mieleni sopukoihin. Jack Nicholsonin tähdittämä klassikko Hohto lopetti kuitenkin kertaheitolla suhteeni kauhuelokuviin. Jätin elokuvan katsomisen kesken, kun yhtäkkiä aivoni viestittivät:
- Juha. Tämä on elokuva, joka voisi olla totta. Jos jatkat ei paluuta saata enää olla. Edessäsi on loputon labyrintti.
Kolmannella luokalla koulussa olin saanut uskonnon kokeesta kympin alueesta, jossa Paholainen kiusasi Jeesusta erämaassa. Kun tulin uskoon tuo Raamatun kohta muuttui todeksi elämässäni. Kauhuelokuvat olivat kietoutuneet mieleeni ja aivoihini pesiytynyt pelko oli saatava poistumaan. Paholainen kiusasi Jeesusta erämaassa ja yritti saada yliotteen. Koska osasin tuon Raamatun luvun niin hyvin, pystyin uskomaan, että minäkin saisin lopulta vapautuksen. Helppoa se ei kuitenkaan ollut, sillä pelkästään polttopuiden hakeminen pimeässä tuntui tuolloin ylivoimaiselta.

1. Joh. 5: 18-20 Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä. Hän, joka on syntynyt Jumalasta, varjelee jokaisen heistä, niin ettei Paha saa otetta. Me tiedämme olevamme Jumalasta, mutta koko maailma on Pahan vallassa.  Me tiedämme myös, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, jotta tuntisimme hänet, joka on Todellinen. Ja tässä Todellisessa me elämme, kun olemme hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä.